Lapakisto

Talvi näyttää harmillisesti taittuvan kevääksi (JeeJeeJeeKevätKevätKevät). Pääsiäisen alle suunnittelmamme Perämeren reissu näyttää kääntyvän plan-B:n puolelle, koska vastassa meillä olisi pelkkää ahtojäätä ja merta ja viikonlopun Päijänteen pyrähdyskin joutui perjantai aamuna vaihtoon, sillä edessä olisi ollut pelkkää vesihiihtoa.

Lähelle Lahtea piti päästä ja yksi yö riitti. Arvoimme retkikohteeksemme Lapakiston luonnonsuojelualueen. Parkkipaikalle päästyämme oli jo pimeää ja lähdimme otsalamppujen valossa hiihtelemään kohti Kalliojärven laavua, seurueena Mari, Markus, Juuso ja Ville.

Reitti olikin yllättävän vaihteleva. Ylämäet menivät kirotessa (tai ainakin Juusolla, joka raukka oli ainoa ilman karvoja suksen pohjassa) ja alamäet kiljahdellen ja rypien. Lunta riitti paikoin paljon, mutta välillä alamäkiin sai kivaa lisäjännitystä lumen alta pilkottavista kivistä. Laavulle päästyämme, kaikki oli vuoroin ehtinyt sukeltaa lumeen.

Kalliojärven laavu oli kiva. Se oli kuin mökki ilman yhtä seinää. Nuotiopaikka oli melko kaukana laavusta. Tulet jäivät taasen tekemättä. Kirveen varsi oli rikki ja pelkällä terällä halkominen ei ollut kauaa hauskaa. Lisäksi mukana oli, ei vain yksi vaan kaksi bensakeitintä, joten noin ruuanlaittoavarten tulia ei ainakaan tarvittu. Teimme siis olomme kotoisaksi laavussa ja Villen ja Markuksen käydessä "mun keitin on parempi kun sun keitin"-kisaa, kävimme samalla leppoisaa keskusteltua huutaen yli pöhöttävien keittimien. Ruokaa napaan ja unta kuulaan.

Aamulla matka jatkui Kalliojärven rantaa pitkin pohjoiseen kohti Ahvenlammia ja siitä eteenpäin Pitkäjärvelle. Olemme käyneet pari vuotta takaperin kiipeämässä jäätä Pitkäjärven itärannalla, nyt jäätä ei ollut kuin puolet siitä. Komea paikka siitä huolimatta. Pitkäjärven rantaa myöten etelään ja takaisin autolle. Kiva reissu ja hyvä että tuli tehtyä!

Lapakisto yllätti suosiollan. Lauantaina iltana sai mennä itekseen, mutta sunnuntaina kanssa retkeilijöitä oli runsaasti. Hyvä niin! Lapakistossa on vaihtelevia maastoja, kauniita näköaloja ja hyvät puitteet päiväretkille ja myös näin yöksi piipahtaa. Reitit ovat selkesti merkittyjä ja nuotiopaikkoja ja laavuja on riittävästi.

Ikävä lieveilmiö, joka easy access paikkoihin usein liittyy, oli nähtävissä myös Lapakistossa; roskaaminen. Laavulla ei ollut pelkästään roskia, vaan sieltä löytyi lisäksi kaksi makuupussi ja alusta. Parkkipaikan ulkovessaan oli jätetty vaippa. Mikä ihme siinä on, että niitä omia roskia ei saa vietyä mennessään! Tästä aiheesta saisi kirjoitettua vaikka kokonaan omaa blogin.

Jupinat sikseen ja kohti uusia seikkailuja.

-Mari ja Markus

Yöpymissaldo:
+2

9/100