Pata Patric Degerman on ollut meille molemmille jo pitkään eräänlainen idoli ja innoittaja. Hän on suomalainen löytöretkeilijä, joka on reissannut maailmaa ristiin rastiin, nimennyt vuoria ja kokenut mitä erilaisempia seikkailuja. Markus päässyt kuulemaan häntä jo kertaalleen livenä ja Marillakin oli kerran mahdollisuus mennä jututtamaan Pataa, kun he sattuivat samaan junaan. Silloin rohkeutta ei riittänyt ja sekös on jäänyt jälkikäteen harmittamaan.
Tua Ranninen on kirjoittanut kirjan Patan seikkailuista. Pata-Löytöretkeilijä julkaistiin jo vuonna 2012, mutta vasta nyt olemme päässeet kirjaan käsiksi. Toki Markus yritti jo kertaalleen lukea kirjaa ensin sen alkuperäiskielellä ruotsiksi, sillä suomen kielinen versio oli aina lainassa kirjatosta. Valitettavasti seikkailut eivät ihan ottaneet auetakseen hänelle ja kirja kiikutettiin takaisin kirjaston hyllyyn.
Saimme kutsun Yrjönkadun Partioaitassa järjestettyyn koulutusiltaan jota Pata isännöi. Aiheena oli elektroniikka ja sen mahdollisuudet retkeilyssä. Pata oli tuonut esille omia gadgettejään joista hän kertoi yleisestä tietoa, kuin myös vinkkejä niiden käytöstä kentällä. Yleisö koostui henkilöistä, joille outdoor-elämä oli jo tullut tutuksia ja käytännön vinkkejä tuli myös muiltakin kuin illan isännältä. Samalla tutustuttiin myös uuteen Fjällraven Brand Corneriin, joka sisälsikin komean valikoiman Fjällravenin tuotteita.
Kävimme illan aikana läpi kameroiden käytön, paikannuslaitteiteet, valaisimia, varavirtalähteitä, aurinkopaneeleita sekä kommunikointivälineitä. Aikamoinen pläjäys pariin tuntiin. Yksi hyvin mielenkiintoinen aihe oli virran tuottaminen kentällä. Asia, jonka kanssa myös me olemme painineet. Pitäiskö olla aurinkopaneelit mukana? miten virran saa riittämään? Patalla oli tähän paljon hyviä pointteja. Alle viikon reissuille hän ei kuitenkaan nähnyt syytä ottaa mukaan aurinkopaneeleja, kameran akkuja sen sijaan kannattaa olla useampi. Tietyn tyyppisistä akuista häviää nopeasti virta kylmässä, mutta mikäli akkua säilyttääkin povitaskussa lähellä ihoa ja laittaa akun paikalleen vasta kun kameralle on käyttöä, niin akussa riitää potkua pidempään.
Osa aiheista olikin sitten meille ihan uutta ja ei ihan seuraavalla viikonloppureissulla tarvittavaa tietoa. Pata esitteli satelliittipuhelimia ja niiden käyttöä. Kävimme läpi kaksi satelliittijärjestelmää, joiden avulla yhteydenpito onnistuu melkein mistä tahansa maailman kolkasta: Inmarsat, joka kattaa maailman kolkat noin melkein navoille asti ja Iridium, jonka satelliitit kiertävän navalta navalle ja näin mahdollistaa yhteydenpidon myös aivan napaseuduilla asti. Mielenkiintoisia juttuja ja toivottavasti mekin joudumme joskus tutustumaan näihin laitteisiin hieman paremmin.
Patan juttuja kuuntelee mielellään vaikka kuinka monta tuntia putkeen, sillä sen lisäksi, että hänellä on huomattava määrä kokemusta, on hän hyvä esiintymään. Parasta antia illassa oli ne todelliset maastossa tehtävät niksit ja kikat, mitä ei kirjoista voi lukea. Vinkkejä oli monenlaisia, eikä puuttunut Patankaan vinkeistä sukkahousut!
Mikäli teillä tulee mahdollisuus päästä kuulemaan/tapaamaan Pataa käyttäkää mahdollisuus ihmeessä hyväksi. Toivottavasti vastaavanlaiset koulutusillat, jonka Partioaitta nyt pilotoi saisivat jatkoa. Noin ensi hätään, voimme kehoittaa etsimään Pata-Löytöretkeilijä kirjan käsiinne ja lukemaan sen.
P.S. Jos ei vielä Facebook-sivumme tai sivustolle ilmestyneen hienon kunniamerkki-lätkän perusteella ole tullut selväksi, niin voimme tosissan iloksemme kertoa, että Retkipaikka valitsi blogimme syyskuun 2015 retkeilyblogiksi. Jee! Haastattelu luettavissa tästä.
Yöpymissaldo:
+2 Mari riippumatosso lippukunnanjohtamiskurssilla Kunstenniemiessä
+4 viikonloppu teltassa Lahdessa
+2 telttayö Uudessakylässä
88/100
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti