maanantai 14. syyskuuta 2015

Kilpisjärvi 1000, ykkösosa: Rinkka painaa, mutta tossu nousee

Nyt kun kelit alkavat näyttää jo ihan tosissaan syksyltä, niin alkaa vissiin olla korkea aika päivittää kesälomakuulumiset. Voittajaksi kesäloma-arpajaisissamme selviytyi projekti Kilpisjärvi 1000, kaikki Suomen yli 1000m huiput yhdellä reissulla ja vähän niinkuin juosten. Tämähän oli ollutkin jo mielessä huhtikuusta asti, mutta jatkuva vesisade sai jo meidät miettimään kakkosvaihtoehtoja. Niin ne lämpöiset ja kauniit kelit kuitenkin löysivät Suomenkin elokuussa, joten starttasimme auton kohti pohjoista eräänä lauantaipäivänä elokuun loppupuolella. Ringo jäi matkan varrella kyydistä ja me ajelimme ensimmäiseksi yöksi Pyhä-Häkin kansallispuiston kupeeseen lähelle Tulijärven laavua telttaan yöksi.
Seuraavana päivänä kello oli jo lähempänä yhdeksää illalla kun tuntien istuminen palkittiin ja pääsimme pöpelikköön. Vaelsimme ensimmäisenä iltana Kalottireittiä pitkin Másetjarville. Olimme vielä niin innoissamme, ettei kylmä vesikään tuntunut missään ja pulahdimme uimassa.
Tsahkaljärvi ja taustalla Saana.
Maanantaina paistoi aurinko. Matka jatkui Kalottireittiä pohjoiseen. Vastaan tuli useampikin Haltin kävijä ja Saarijärven tuvalle saavuttuamme, totesimme, ettei tosissaan tarvinut yksinään kulkea, niin paljon olimme jo kanssa retkeilijöitä kohdanneet. Muutimme hieman reittisuunnitelmaamme, siten että pääsimme pois "ruuhkaiselta" reitiltä ja Duolljehuippujen (1) kohdalla erkanimme reitistä länteen. Rinkat jäivät tunturin alle ja into pinkeänä kapusimme ensimmäiselle yli tonnisellemme. Ihan helppoa!
Eka huippu:Tuolljehuhput 1081,2m
Rinkat noukittuamme jatkoimme tunturien välissä pohjoiseen ja juoksuhaaveemme alkoi romuttumaan. Ympärillämme oli kivirakkaa silmän kantamattomiin. Leiriydyimme pikkuisen "poronpaskapuron" viereen Kahperusvaaran pohjoispuolelle ja iltapuhteena nousimme vielä toiselle tonniselle, Kahperusvaaralle (2).

Tiistai oli ensimmäinen "juoksupäivä". Kisakireetä päälle ja aurinkoisessa kelissä kohti seikkailuja. Juoksemisesta ei tullut kivikossa mitään, mutta vielä rakka ei myöskään ketuttanut. Nousimme ensin Kieddoaiville(3), josta seurailimme poroaitaa pohjoiseen ja suuntasimme sitten Loassinibballe (4). Loassinibba oli vaikuttava töppyrä upeine jyrkkine seinämineen. Nousimme huipulle ja saimme pian seuraa. Utelias kärppä ilmaantui tarkastamaan huiputtajat ja kierteli aikansa ympärillämme tarkkaillen. Hauska otus.
Palasimme teltalle, löimme kamat kasaan ja seurailimme Goddejohkaa Meekonvaaran lounaispuolelle Bierfejávrille yöksi. Yöllä heräsimme rapinaan. Myyrä oli löytänyt suklaakeksimme. Perkuti! Pitää muistaa jatkossa laittaa kaikki ruuat yöksi kuivapussiin ja sulkea pussi huolellisesti.
Meekonvaara
Maisemia Meekonvaaran rinteeltä.
Keskiviikko valkeni sumuisena ja kosteana. Kipusimme pienessä sumussa viidennelle huipulle,  Meekonvaaralle (5) ja huipulla totesimme, että voisi olla tosi huikeat maisemat. Palasimme samaa reittiä alas ja jatkoimme rinkkojen kanssa Vuomakasjärvelle Rajavartioston tuvan lähelle. Vesi oli alhaalla, joten saimme kikkailtua itsemme joen yli kuivin jaloin ja jatkoimme joen vartta länteen samantien jo etsien sopivaa telttapaikkaa. Paikan oli oltava hyvä ja lähellä vettä, sillä aiomme yöpyä kyseisessä paikassa parikin yötä.Telttapaikka antoi etsiä itseään Luohtojávrille asti. Oli vasta iltapäivä, mutta loppupäivän otimme lepäillen. Kaikki oli mennyt paremmin kuin olimme suunnitelleet!
Pyykkipäivä.
Osa 1 reitti. Punaisella pallolla merkitty yöpymispaikat, sinisellä huiput nillä käymisjärjestyksessä.

Ja matka jatkuu seuraavassa osassa...

Mari & Markus

Yöpymissaldo:
+10
69/100

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti