Olimme viikonloppuna Artjärvellä laavuilemassa ja hyvä että olimme. Markuksen yö ei mennyt niin mukavissa merkeissä, sillä ilmatäytteinen alusta osoitti tyhjenemisen merkkejä jo muutamassa minuutissa. Onneksi matkassa oli myös ylimääräinen solumuovinen alusta, joten kaikkien kolmen ei tarvinnut mahtua yhdelle ehjälle alustalle. Ja se mikä oli hyvää, oli se, että reikä ilmeni nyt, eikä vasta Mont Blancin -rinteellä.
Kotiin päästyämme alkoi reijän metsästys. Reikä on helpointa paikantaa saippuavettä avuksi käyttäen. Ensin alusta puhelletaan kunnolla täyteen, jonka jälkeen saippuavettä sivellään alustan pintaan. Markuksen alusta sai samalla myös kaipaamansa pesun ja osoittautui kauniin vihreäksi. Reikäkohta alkoi kuplimaan ja pitämään ääntä, kun sen päälle joutui saippuavettä. Tussi käteen ja pieni merkki reijän päälle, että sen löytää taas uudelleen, kun alusta on kuivunut.
Kun alusta on kuiva ja puhdas, alkaa itse paikkaaminen. Helpoin ja turvallisin tapa paikata, on käyttää makuualustan paikkaamiseen tarkoitettuja valmiita paikkasettejä. Silloin tietää, että liima on turvallista käyttää alustaan, paikkamateriaali on sopiva ja se todennäköisesti pysyy paikallaan. Paikkasetti voi tulla makuualustan mukana tai sitten sellaisen voi erikseen ostaa. Meiltä löytyi kotoa ennestään paikkasetti, jossa oli mukana liima sekä arkki mustaa paikkakangasta.
Ohjeessa neuvotaan leikkaamaan ympyrän muotoinen paikka, levittämään liima ensin reijän päälle ja sen jälkeen sen ympärille, noin 1 cm verran isommalle alueelle kuin paikkapala on. Sitten liimaa täpätään vielä varmuuden vuoksi lisää reijän kohdalle ja vielä ohuelti myös paikkaan. Sen jälkeen pyydetään odottamaan. Kolme pitkää minuuttia....
Me toimimme kuten ohjeissa melkein sanottiin.
Leikkasimme sydämen mallisen paikkapalan. Onhan se nyt huomattavasti kivempi kuin pelkkä ympyrä, mutta huomattavasti helpompi leikata kuin esimerkiksi tähti.
Levitimme liiman ohjeiden mukaisesti alustalle ja sen jälkeen paikkaan. Paikka pala lähti kuitenkin ikävästi rullaantumaan, kun se kostui. Liimaa meni siihen varmaankin liikaa. Ei muuta kuin uusi sydän tilalle ja vähän vähemmän liimaa tällä kertaa.
Sitten tuli ne kohtalokkaat kolme minuuttia. Ruoka oli pöydässä, Markuksella kova nälkä, Marilla kädet liimassa ja molemmilla lyhyt kärsivällisyys. Puolentoista minuutin odottamisen jälkeen, länttäsimme paikan paikoilleen. Seuraus oli, että liima ei vielä tarrannut vaan sydämen reunat lähti kipristymään.
Odottelun sijaan, paikka vaati vielä odottamistakin pidemmän ajan sivelyä, painelua ja entistä liimaisempia sormia.
Lopputuloksena kuitenkin customoitu ja persoonallinen Therm-a-Rest, jossa on semmoista itsetehdyn tuntua, eikä muuten vuoda enään!
Mari & Markus
Kaikki varusteet on nyt hommattu tai ainakin melkein. Tänään kävin ostamassa muutaman pidemmän dyneema slingin ja samalla piti ostaa parempaa prusikointi narua, joka sitten unohtui. Kotoa löytyy 7mm tarvikenarua, mutta se on hieman jäykähköä kamaa, joten vieläkään ei ole hankinnat tässä.
