Kevättä kohti ja terveisiä messuilta

Viime viikonloppuna oli Helsingin Messukeskuksessa GoExpo-messut, jonne saimme upotettua sunnuntaista monta tuntia. Olimme henkisesti valmistautuneet, että messujen retkeilypuoli olisi pieni eikä paljoa nähtävää olisi, mutta lähdimme innokkaina ennakko-odotuksista huolimatta messuosastojen kimppuun. Sitäpaitsi olisihan messuilla retkeilyn lisäksi myös meitä kiinnostavia osastoja liittyen pyöräilyyn, kuvaamiseen ja kalastukseen.

Kamerapuolelta ostoslistalle löytyi Sonyn "this is all you need" objektiivi.

Retkeilypuoli oli kyllä jokseenkin suppea ja varustepuoli puuttui lähes kokonaan. Mutta ei se pettymys ollut! Hypistelimme Fjällrävenin uudistettuja telttoja ja mittailimme mahtuuko Markus Akka Viewiin. Se kun olisi kovin kiva teltta. Löysimme meitä kiinnostavia retkeilykohteita ympäri Suomea. Vuoden 2016 retkeilykohteessa Raahessa olisi kesällä melottavaa ja rannikon kohteet niin Turun edustalla, kuin myös Uudellamaalla meni jatkoon kesän viikonloppukohteiksi. Heti kotiin päästyämme aloimme suunnitella reissua Salpapolulle Itä-Suomeen.

Fällrävenin uusittuihin telttohin tutustumassa.

Haukikoira.

Maastopyöräilymeiningit kiinnostivat varsinkin Maria. Oli kiva huomata, että maastopyöräilyreittejä ja matkailua todenteolla kehitetään Suomessa. Näistä hyvinä esimerkkeinä nousi messuilla esille Repoveden kansallispuiston suunnalla tarjottavat mahdollisuudet maastopyöräilyyn sekä Iso-Syötteen uusi pyöräilyhotellikonsepti.

Gloryfyn G9 tummenevalla linssillä saattaa keikkua ensi kesänä Marin nenällä.

Joka ikinen kevät me suunnittelemme kuinka aiomme käydä kunto-/iltarasteilla tulevana kautena.  Suomen Suunnistajien osastolla ollut esittelijä lykkäsi meille juuri oikeat esitteet käteen ja nyt ollaan ainenkin ajatuksen tasolla lähempänä rasteja. Tarjontaa ei muuten Uudeltamaalta puutu, lähes joka päivälle löytyy kuntorastit! Enään tarttis vaan mennä.  Suomen Suunnistajien opas ja oman alueen tapahtumat löytyvät myös sähköisenä tästä linkistä. Tällä hetkellä sieltä vielä puuttui suurinosa vihkosta löytyvistä kuntorasteista, mutta eiköhän parin viikon sisään tilanne korjaannu, kun rastitkin käynnistyvät.

Syötteen palveluista kuuntelemassa.

Me lähdimme messuilta pää täynnä ideoita mihin mennä ja mitä tehdä sekä Markus muutaman uuden vieheen kanssa (sillä ensi kesä tulee olemaan myös eeppinen kalastuskesä). Niin ja Markus sai myös  Suomessa valmistetun VAI -KO merinovillapipon, joka ensi tuntumalta vaikutti oikein loistavalta. Kyllä tässä sietää vielä kevättä odotella.

Ringokin tykkää VAI-KON piposta.

Mari ja Markus

Sukset vs. Lumikengät Battle

On taasen nämä lomasuunnitelmat eläneet ja nyt ne on jo lähes lusittukin. Perämeren ylitys fatbikeilla peruuntui ja vaihdoimme jäät kiipeiltäviksi. Samalla typistimme viikon loman pidennetyksi viikonlopuksi ja lähdimme etsimään kiivettävää jäätä.

Iitissä Kymijoen varrella on kertoman mukaan jäätä kiivettävänä. Olemme yhtenä talvena jo etsinyt ko. putousta rämpien tunti tolkulla umpihangessa. Tälle reissulle olimme paremmin valmistautuneet. Marilla oli jaloissaan niin rakkaat,  jokapaikkaan soveltuvat, täysin lyömättömät OAC XCD liukusukset, eli lyhyet, leveät sukset, joissa on kiinteä nousukarva pohjassa. Markuksen valinta oli TSL:n lumikengät. Ja niinkuin arvata saattaa, kilpailemiseksi ja nokitteluksihan tämä sitten meni.

Kilpailuareena oli maastoltaan pelkkää ylä- ja alamäkeä yhdistettynä tiheään metsään ja taimikkoon. Haastavasta maastosta ja huonoista hiihtotaidoistaan huolimatta Mari lähti edellä matkaan varmana voitostaan. Markus asteli lumikengillä perässä ja hymy muuttui pian ääneen nauruksi. Mari oli suksineen nopeasti lyöty. Vaikka sukset ovat lyhyet oli lumikengillä huomattavasti näppärämpi kulkea tiheässä metsässä. Suksissa on karvat pohjassa, mutta ei niistä ollut vastusta luminkenkien raudoille. Ylämäen vaihtuessa alamäkeen, Mari kuvitteli hetkensä koittavan. Niin varmaan! Ensimmäisiin alamäkiin oli aseteltu hirvittävä määrä puita esteiksi ja sitten viimein kun oli baanaa mitä vetää, niin siihenhän se Mari veti sitten turvalleen. Lumikengät voittivat tämän erän.

Ei löytynyt jäätä Iitistä tälläkään kertaa. Loma jatkui varmemmalla valinnalla ja Heinolasta löytyvillä jäillä. Ei ollut sielläkään tosin jäätä kuten olimme odottaneet, mutta pääsimme kuitenkin kiipelemisen makuun. Kävimme lisäksi vielä kotopuolessakin boulderoimassa varmistamassa, että on kyynärvarret varmasti hapoilla ja tietää kiivenneensä.

Kyllähän se niin on, että vaikka ei kauas lähdetykään, niin kyllä loma on aina lomaa! Kivoilla mielin voi jäädä nyt odotteleman pääsiäistä ja Korouoman kiipeilyrutistusta. Huomenna vielä GoExpoilemaan ennen paluuta arkeen.

Mari ja Markus