Inkkareiden pikkujoulut

Ja tapahtui näinä päivinä, että inkkarit huomasivat, että edellisestä metsäreissusta alkoi olla aikaa ja he lähtivät kiireesti Nuuksioon, kohti Urjan nuotiopaikkaa, kun Markus oli ensin päässyt töistä lauantaina. Mukaan matkaan lähti Fjällrävenin Akka Endurance 3 -teltta sekä Markuksen superhipsteriuskottava Bergansin synttärilahjareppu.

Ja niinkuin arvata saattaa, kartta unohtui kotiin. Olimme toki käyneet Urjassa kerran aiemminkin, silloinkin hieman seikkaillen paikanpäälle, mutta ihan pelkällä ilmansuunnan muistamisella ei perille päässyt. Onneksi oli i-tuotetta mukana ja karttapaikka ohjeisti meitä oikeaan suuntaan. Matkalla Markus totesi, että ulkonäön vuoksi on tosissaan kärsittävä, sillä hipster-reppu ei aivan ollut verrattavissa tämän päivän anatomisiin pikkurinkkoihin. Mutta näyttihän se hyvältä selässä!

Perille saavuttuaamme jouduimme huomaamaan, että puuvaja huusi tyhjyttään. Sen sijaan halkoja oli levitetty ympäri nuotiopaikkaa kastumaan. Saimme kuin saimmekin riivittyä tulet aikaan ja puolivalmiit ruuat tulille. Liha oli valmiiksi marinoitu kotona ja kasvikset pilkottu, öljytty ja maustettu.

Ja sitten tuli teltan pysyttämisen aika ja Markus pystytti Fjällrävenin tunneliteltan, Akka Endurance 3, joka oli meillä lainassa retkellä. Akka Endurance on kohtuu hintainen ja hyvälaatuinen tunneli, jonka pystyttäminen sujui suht vaivatta. Kaaret ja kaarikujat ovat värikoodattuja, joten niiden kanssa on vaikea arpoa. Kaaren pingottaminen sen sijaa aiheutti vahvallekin miehelle harmia.

Akka Endurancen ehdoton etu on suuri apsidi sekä pienet hyvät yksityiskohdat, joista kerrottakoon esimerkiksi sisäteltan vetoketju joka sulkeutuu niin että vetoketjun vedin jää ylös eikä lattianrajaan, sekä että vetimet ovat fosforoitu ja loistaa pimeässä. Niin ja sininen väri, kaunis ja käytännöllinen. Miinuksia Akka Endurance sai roikkuvasta sisäteltasta sekä ahtauden tunnusta.

Uni maistui Akka Endurancessa, kunnes yöllä Mari ja Ringo heräsi rapinaan apsidissa. Ja kurkatessaan apsidin puolelle ruokailuvälinepussissa rapisteli hiiri. Innostus valtasi Ringon, mutta Mari sanoi sille: ”Anna olla, meni jo.” Ja kun hiiri oli mennyt, Mari kiitteli, että vetoketjun vedin oli yläreunassa, eikä Ringo saanut sitä nenällään väännettyä auki ja jatkoi uniaan.

Ja aamulla herättyään inkkarit sanoivat toisilleen: ”Nyt kotia kohti, että ehtii Markus käydä suihkussa ennen työvuoroa”.

Ja inkkarit palasivat onnellisina ja savunhajuisina kotiin valmiina joulun viettoon.

Oikein ihanaa joulua kaikille!

Mari ja Markus

Helsport Fjellheimen 3 Camp

Markus tuumasi eräänä päivänä, että tuleva valinta tulee olemaan vaikea, ehkäpä vaikein valinta mitä hän on ikinä joutunut tekemään. Meillä on edessä uuden teltan osto.

Meillä on kaksi telttaa. Toinen on Marmotin Limestone 4P. Se palvelee hyvin reissuilla, jolloin painolla ei ole väliä. Sen ehdottomia vahvuuksia on korkeus ja tilavuus. Limestone saa jäädä. Toinen teltta on Hillebergin Allak. Se on loistava teltta! Kahden hengen kupoli, joka toimii tasasen vahvasti melkein kelissä kun kelissä ja reissussa kun reissussa. Se miksi Allak joutuu muuttamaan meiltä pois, johtuu sen sisämitoista. Markuksella on pituutta vajaa 190 cm ja hän kokee Allakin liian pieneksi sisämitoiltaan. Mari, 167 cm, ei tätä ymmärrä ja hankaa siksi hieman teltan vaihtoa vastaan.

Tilalle tuleva teltta tulisi olemaan kolmen hengen teltta, joka ei kuitenkaan ole kovin painava. Lisäksi teltta vaihtuu todennäköisesti kupolista tunneliin, tilavamman eteistilan takia. Varsinkin talvella siitä on runsaasti hyötyä. Merkit, joiden valikoima on tarkimmin syynätty, on Hilleberg sekä Helsport.

Ensimmäinen ehdokkaamme on Helsport Fjellheimen 3 Camp. Siinä olisi kevyt tunneliteltta neljän vuoden ajan käyttöön, kohtuullisen suurilla sisätiloilla.

Koepystytimme Fjellheimen Campin ja ensivaikutelma oli ihan hyvä. Teltta oli helppo pysyttää. Kaaret ovat värikoodattu, ne  kulkivat kevyesti kaarikujissa ja sujahti vaivatta päässä oleviin holkkeihin. Tämän jälkeen kaari jännitettiin muotoonsa holkin kautta kulkevan remmin avulla. Kaaren pätkien välissä oli irtonaiset holkit, joiden tarkoitus ihmetytti. Kiilat olivat umpisurkeat, kevyet kyllä, mutta kestävyyden kustannuksella, ne menisivät välittömästi vaihtoon. Sisäteltta oli osin pikalukoilla kiinnitettävä, kuten useat muutkin kiinnikkeet teltassa. Ne on mukavia käyttää, mutta niiden kestävyys arveluttaa.

Teltan yleisvaikutelma on hyvä. Siinä on yksi sisäänkäynti, kohtuullisen tilava eteistila, johon mahtuu ainakin kahden ihmisen tavarat. Sisäteltan oviaukko on leveä ja riittävän korkea. Siinä mahtuu istumaan vaivatta kaksi ihmistä vierekkäin. Oven avaaminen ja sulkeminen sen sijaan ei ole niin helppoa, sillä vastassa on melkoinen vetoketjuviidakko. Sisäteltan väri on keltainen, luoden valoisuutta. Sisätilojen puolesta teltta vastaisi hakemaamme.

Ilmastointi teltassa on helposti säädettävissä sisäpuolelta. Molemmissa päissä olevat räppänät mahdollistavat jo itsessään hyvän ilmanvaihdon. Näiden lisäksi, teltassa on mahdollistettu tuuletus myös helman alta. Takapäädyn helman saa hyvällä kelillä rullattua irti maasta, jolloin ilma pääsee vaihtumaan entistä tehokkaammin.

Fjellheim on vahva ehdokas, muttei kuitenkaan selvä valinta. Siinä on paljon hyvää, mutta monia pikkumiinuksia, jotka mietityttävät alkavatko ne pidemmän päälle ärsyttää. Ja emme voi myöskään sivuuttaa semmoista asiaa kun teltan väri, joka on haalean vihreä. Kerran kun teltalta lähdet niin uudelleen et sitä löydä. Ennen valintaa on vielä ainakin nähtävä Hillebergin Keron 3 GT, sitä kun saa punaisenakin!

Mari & Markus